Hoitotahto

Oletko täyttänyt hoitotahtokaavaketta tai kuullut sellaisesta asiasta kuin hoitotahto? Hoitotahdosta kysymme lähes kaikilta potilailta, joita kohtaamme. Hoitotahtoon voit kirjata omaa hoitoasi koskevia toiveita siltä varalta, jos et pysty niitä itse ilmaisemaan. Hoitotahdon voit tehdä esimerkiksi omakantaan (Kanta.fi). On tärkeää tiedottaa läheisille hoitotahdosta tai tehdä se yhdessä läheisen kanssa.

Hoitotahto on tulevaisuuden varalle tehty omaa hoitoa koskevan tahdon ilmaisu. Hoitotahdolla henkilö voi varmistaa omien toiveidensa huomioinnin tilanteissa, joissa hän ei ole itse kykenevä tahtoaan ilmaisemaan. Hoitotahdon avulla on mahdollista helpottaa niin läheisten kuin hoitoon osallistuvienkin toimintaa. (Terveyskylä, palliatiivinen talo) Lisää tietoa hoitotahdosta saat esimerkiksi Terveyskylän palliatiivisesta talosta:

https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito/hoitotahto

Ei elvytetä päätöksestä löydät lisätietoa esimerkiksi täältä:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01180

Hoivatahtoon voi kirjoittaa omia toiveitaan liittyen itse hoitamiseen eli esimerkiksi minkälaista musiikkia tykkää kuunnella tai ruokia, joista erityisesti pitää. Hoivatahdon kirjoittamisen tärkeys korostuu silloin kun sairastaa hitaasti etenevää sairautta, joka vaikuttaa kykyyn ilmaista itseään. Esimerkiksi muistisairaus on tällainen sairaus. Linkitänkin tähän muistiliiton kattavan hoitotahdon, johon voi kirjoittaa myös omaan hoitoon liittyvistä asioista.

https://www.muistiliitto.fi/application/files/1215/1246/6404/Hoitotahtoni_2017_web.pdf

Hoitotahto olisi hyvä kirjoittaa läheisen kanssa yhdessä tai ainakin tiedottaa läheiselle sen olemassaolosta. Hoitavaan terveydenhuollon yksikköön on myös tärkeää tiedottaa hoitotahdosta. Paperisen version kopion voi hoitohenkilökunta skannata potilaskertomukseen tai sitten sen voi tehdä sähköisesti omakantaan. Alkuperäinen paperinen hoitotahto on hoitotahdon tekijällä.

Hoitotahtoon on hyvä merkitä myös sijaispäättäjä eli kuka on se henkilö, joka voi sijaispäättäjänä toimia. Sijaispäättäjällä tulisi olla tieto hoitotahdon sisällöstä. Sijaispäättäjän merkitys korostuu esimerkiksi silloin, jos perheessä iäkkäillä vanhemmilla on paljon lapsia puolisoineen tai on muuten suuri suku. Jos jokaisella heillä on oma mielipide, miten ajattelee äidin/isän toivovan hoidon suhteen, niin omat toiveet voivat jäädä huomioimatta tällaisessa tilanteessa. Koska olemme ihmisiä ja näihin tilanteisiin liittyy paljon voimakkaita tunteita, voi pelon ja paniikin keskellä tehdäkin päätöksiä, joita myöhemmin ajateltuna ei oma läheinen olisikaan halunnut. Hoitotahto toimii näin omien toiveiden/ajatusten ”äänitorvena”.

Hoitotahto voi toimia myös läheisen kanssa tärkeiden asioiden keskustelun avauksena. Näistä asioista on vaikea monen puhua. Itkettää, tulee surullinen olo, kun joutuu miettimään läheisestään luopumista tai aikaa, jolloin toista ei enää olisikaan. Olisi tärkeää kuitenkin edes yrittää puhua näistä asioista tai kirjata niitä ylös. Se helpottaa yleensä potilaan ja läheisen mieltä. Lisäksi läheisten voi olla helpompi toimia, kun asioita on valmiiksi keskusteltu.

Olen omaa hoitotahtoani kirjoittanut vuosien saatossa omakantaan. Olen esimerkiksi ottanut kantaa nenämahaletkun laittoon tai lääkityksiin, joita toivon oirehoidon vaiheessa saavani. Tekemällä oman hoitotahtoni ajattelen, että saan edes vähän helpotettua sitä tuskaa, jota omat läheiseni mahdollisesti kokevat, jos minulle sattuukin jotain. Kun olen itse miettinyt asioita valmiiksi, heille jää ehkä enemmän mahdollisuutta keskittyä itse surutyöhön eikä jälkeenpäin tarvitse jossitella sitä, mitä minä olisin mahdollisesti halunnut.

Eli uudelleen: Oletko sinä kirjoittanut oman hoitotahtosi? Tai miettinyt mitä se voisi sisältää? Suosittelen tätä lämpimästi. Kun sen on kerran tehnyt ja läheisten kanssa keskustellut, ei siihen tarvitse enää palata vaan voi keskittyä tähän olennaiseen, elämään.