Kipumittarit ja ESAS-kaavake

Tällä viikolla on vietetty palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansainvälistä viikkoa. Keskiviikkona 9.10 haastettiin edellä mainittuun viikkoon liittyen ammattilaisia kysymällä, tiedätkö miten potilaasi voi. Tarkoituksena oli herättää ammattilaisia käyttämään potilaiden hoidossa oiremittareita. Esimerkiksi kipua mitataan usein numeraalisella asteikolla 0-10. Jos ei ole yhtään kipua on se 0 ja 10 on pahin mahdollinen kipu. Potilas kertoo numerolla sen hetkisen kiputilanteensa.

Omassa työssäni kivun arviointi mittareilla on jokapäiväistä. Kipumittaria ei välttämättä ole aina mukana mutta kivusta kysytään sanallisesti, yllä olevaa numeraalista asteikkoa käyttäen. Kivusta kysytään myös oirekyselykaavakkeella, josta kuva ja tietoa edempänä.

Hyvää tietoa kivun arvioinnista löydät terveyskylän kivunhallintatalosta, tässä linkki sinne: https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/opi-arvioimaan-kipua

Tässä kuva yhdenlaisesta kipumittarista: 

Esimerkiksi muistisairaan ihmisen kipua voi olla helpompi arvioida kasvokuvilla. Luotettavimman tuloksen muistisairaan kivun arviosta saadaan PAINAD-kaavakkeella.

Täältä löydät lisätietoa muistisairaan potilaan kivunhoidosta: https://www.kaypahoito.fi/nix03280

Kipumittarit ovat oiva työkalu hoitohenkilökunnalle potilaan kivun arvioimisessa. Pelkkä kivun arviointi ei kuitenkaan riitä. Kipua tulee myös hoitaa eli kipumittarista saatu tulos, tulisi viedä potilasta hoitavan lääkärin tietoon sekä antaa/ohjata potilasta ottamaan tarvittavaa kipulääkettä.

Myös muita oireita, kun kipua voidaan selvittää eri mittarein tai oikeastaan kyselyin. Yleisin näistä lienee ESAS-kaavake, eli oirekyselykaavake. Tässä esimerkki oirekyselykaavakkeesta:

Linkki kuvan artikkeliin löytyy tästä: https://www.duodecimlehti.fi/duo15685

Itse pidän oirekyselykaavaketta yhtenä parhaimpana hoitajan työkaluna. Usein kun tapaan potilaita eri osastoilla, täytämme yhdessä samantapaisen kaavakkeen. Kaavake tarjoaa mahdollisuuden päästä keskustelemaan kokonaisvaltaisesti voinnista potilaan ja hänen läheisensä kanssa. Väillä voi olla vaikea päästä keskustelemaan mielialaan liittyvistä asioista, mutta tämän oirekyselykaavakkeen kautta se käy vähän kuin itsestään. Samalla päästään keskustelemaan potilaan ja perheen jaksamisesta, arjesta ja siihen liittyvistä haasteista.

On tärkeää myös viedä oirekyselykaavakkeen tulokset hoitavalle lääkärille tiedoksi, myös se, jos kyselyssä tulee paljon 0. Tämä kertoo sen, että potilas on hyvin vähäoireinen ja mahdollisesti aloitetut oirelääkkeet ovat auttaneet. Jos potilas on antanut esimerkiksi kivulle 2-3, niin käyn läpi sen hetkisen kipulääkityksen ja miten potilas sitä käyttää. Samalla mietitään olisiko peruskipulääkkeelle tehostamisen tarvetta vai voiko olla niin, että tarvittavaa kipulääkettä ei ole ollut ollenkaan käytössä. Lääkehoidon ohjaus on yksi tärkeimpiä hoitajan perustehtäviä.

Kipua on tärkeää hoitaa. Alihoidettuna se vaikuttaa potilaan kokonaisvointiin ja monet muutkin oireet voivat voimistua, kun kipua ei ole hoidettu oikein.

Ovatko kipumittarit tai oirekyselykaavakkeet sinulle entuudestaan tuttuja?