Saako sua halata?

Tällä kysymyksellä minut yllätettiin erään vastaanoton jälkeen, kun olimme jääneet aulaan vielä keskustelemaan potilaan ja läheisen kanssa palliatiiviseen hoitoon liittyvistä asioista. Vastasin kysymykseen, että saa halata ja sitten halattiin. Tai oikeastaan rutistettiin ja tuntui, että hävisin hetkeksi sinne ison miehen syliin. Samalla sain korvaani kuiskauksen, kiitos kun helpotit mun tuskaani.

Jäin miettimään, miten iso merkitys sanojen lisäksi, myös kosketuksella on. Se voi olla pieni puristus olkapäästä tai pieni kosketus selkään, joka voi loppujen lopuksi tuntua merkityksettömältä mutta jonka todellinen merkitys voikin olla sanoin kuvaamattoman suuri.

Sen myötä on voitu kuulla ne sanomattomat sanat tai lukea myös niitä rivien välisiä lauseita. On voitu ymmärtää, että on rankkaa, on raskasta mutta sitä voi olla vaikeaa pukea sanoiksi. Tunne on kuitenkin tullut näkyväksi ja ehkä siihen päästään pureutumaan seuraavalla tapaamiskerralla.

On minua tässä työssä halattu ennenkin. On saanut näitä lämpimiä isoja, karhumaisia haleja. On kapsahdettu kaulaan ja läheinen on itkenyt työpukuni olkapään märäksi. On ollut puolinaisia haleja, kättelyitä ja olkapään puristuksia. Kaikissa niissä on ollut myös se sanomaton viesti mukana. Se sellainen, jolle ei ehkä ole ollut sanoja tai sitä on ollut vaikeaa sanoittaa.

Olen oppinut myös itse kysymään saako halata? Nuorena hoitajana lohdutin yhtä läheistä potilaan kuoleman jälkeen halaamalla. Tai yritin halata mutta ymmärsin jo tämän yritykseni alussa, että tämä ele oli virhe. Tämä ihminen ei tykännyt kosketuksesta tai ainakaan siinä tilanteessa ja pahoittelin halaamisyritystäni sen tehtyäni.

Koskettaminen on tärkeää. Myös meidän hoitotyössä. On kuitenkin tärkeää oppia tunnistamaan ne tilanteet, joissa saa koskettaa ja että se on kunnioittavaa, arvokasta kohtaamista. Linkitän tähän Terhokodin blogin, jossa käsitellään juurikin tätä kunnioittavaa kosketusta. Linkin takaa löytyy myös yksi parhaimmista kirjoista, joita olen lukenut eli tuo kunnioittavan kosketuksen käsikirja.

https://terho.fi/kunnioittava-kosketus-osa-kokonaisvaltaista-saattohoitoa/

Kunnioittava tai arvostava kosketus, miten tärkeät välineet nämä meidän auttavat kädet ovatkaan tässä työssä. Ne luovat turvaa, ne voivat viestiä, että sinut on nähty tai kuultu. Ne voivat lohduttaa, napata kiinni tai olla helpottamassa kipua tai tuskaa.

Samaa vaikutusta, jota me tuotamme sanoilla, ilmeillä ja eleillä.

Alun iso, karhumainen halaus yllätti. En ollut osannut odottaa sen tulevan mutta se ilahdutti, liikutti ja antoi taas muistutuksen tämän työn merkityksellisyydestä.

Arvostava ja kunnioittava kosketus tai kohtaaminen on osa työmme perustaa. Paitsi, että kohtaamme potilaita ja läheisiä kunnioittavasti ja arvostaen, niin toivoisin että muistaisimme tehdä sitä myös arjessamme. On kyse sitten naapurista, työkaverista tai tuntemattomasta henkilöstä linja-autossa. Enkä tarkoita tällä sitä, että kaikista ihmisistä tai kohtaamista pitäisi tykätä mutta ehkä se, että voitaisiin tulla toimeen, voisi riittää.

Kesäloma alkaa jo häämöttämään kalenterissa. Onko sinulla lomalle jotain erityisiä suunnitelmia tai toiveita? Itse toivon edes hieman lämmintä, aurinkoista keliä, hyviä kirjoja ja kiireettömyyttä. Sekä tottakai niitä kohtaamisia, toivottavasti toinen toisiaan kunnioittavia, arvostavia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.